64
K Ä Y TT Ö OH J E
•
E 30
VIRTAJOHTO
Kytke muuntajan verkkojohto pistorasiaan
ja muuntajan pistotulppa laitteen rungossa,
takatukijalan yläpuolella olevaan pistokkeeseen.
Virtajohdon liittimen suojaamiseksi johto kannattaa
solmia siirtopyörän tukivarren ympärille. Tarkista,
ettei virtajohto ole laitteen alla!
Irrota verkkojohto aina ensin kuntolaitteesta ja vasta
sitten virtalähteestä. Kytke verkkojohto aina ensin
virtalähteeseen ja vasta sitten kuntolaitteeseen.
SÄÄDÖT
ISTUINKORKEUDEN JA -KALTEVUUDEN SÄÄTÖ
Säädä istuinkorkeus siten, että kun poljin on
alaasennossa ja jalkasi on suorana, kantapääsi
ulottuu polkimelle. Käännä säätönuppia ensin
kierros vastapäivään. Pidä toisella kädellä istuimesta
kiinni ja vedä toisella kädellä säätönupin takana
olevaa avausvipua ulospäin niin, että istuinputki
pääsee vapaasti liikkumaan ylös- ja alaspäin.
Irrota ote vivusta kun istuinkorkeus on sopiva.
Istuin loksahtaa paikalleen. Kiristä säätönuppi
myötäpäivään.
TÄRKEÄÄ! Varmista aina ennen harjoittelun
aloittamista, että säätönuppi on kunnolla kiristetty!
Istuimen kiinnitys mahdollistaa kaltevuudensäädön
sekä istuimen etäisyydensäädön käsituesta. Avaa
istuimen kiinnitys kääntämällä istuimen alla
olevaa lukitusvipua vastapäivään. Aseta istuin
haluamaasi asentoon ja kiristä lukitusvipu tiukkaan
myötäpäivään kääntäen.
KÄSITUEN SÄÄTÖ
Löysää käsituen säätönuppia käsitukiputken
etupuolella ja säädä käsituen asento sellaiseksi,
että polkemisasento tuntuu miellyttävältä. Kiristä
säätönuppi tiukkaan. Käsituen monipuolisen
muotoilun ansiosta voit harjoitella niin
pystysuorassa kuin ylävartalolla eteenpäin
nojatenkin. Muista kuitenkin aina pitää selkä
suorassa.
MITTARIKULMAN SÄÄTÖ
Kallista mittarikulma siten, että näyttöjen näkyvyys
on pituuteesi ja harjoitusasentoosi nähden
mahdollisimman hyvä.
TUKIJALKOJEN SÄÄTÖ
Mikäli laite ei ole vakaa, säädä tukijalkojen alla olevia
säätöruuveja sopivasti.
HARJOITTELU
Harjoittelu kuntopyörällä on erinomaista aerobista
liikuntaa, jonka perusideana on, että liikunta on
sopivan kevyttä mutta pitkäkestoista. Aerobinen
liikunta perustuu maksimaalisen hapenottokyvyn
parantamiseen; se puolestaan lisää kestävyyttä ja
kuntoa. Elimistön kyky käyttää rasvaa polttoaineena
on suoraan riippuvainen sen kyvystä kuljettaa
happea. Aerobinen liikunta on ennen muuta
miellyttävää. Hien pitää nousta pintaan, mutta
liikunnan aikana ei saa hengästyä.
Liikkua pitäisi vähintään kolme kertaa 30 minuuttia
viikossa. Näin saavutetaan peruskunto. Sen
säilyminen edellyttää paria liikuntakertaa viikossa.
Kun peruskunto on saavutettu, sen nostaminen
on helppoa vain harjoituskertoja lisäämällä.
Liikkeelle kannattaa lähteä rauhallisesti alhaisella
poljentanopeudella ja pienellä vastuksella.
Kova rasitus voi kuormittaa liikaa sydäntä ja
verenkiertoelimistöä. Kunnon kohotessa vastusta
ja poljentanopeutta voidaan vähitellen lisätä.
Liikunnan tehoa voidaan arvioida sydämen sykkeen
avulla.
SYKE
Olipa tavoitteesi harjoittelussa mikä hyvänsä,
parhaaseen tulokseen pääset harjoittelemalla
oikealla rasitustasolla.
SYKEMITTAUS KÄSIANTUREIDEN AVULLA
Käsisykemittaus hyödyntää käsituissa olevia
antureita, jotka mittaavat sydämen lyönneistä
syntyviä sähköisiä impulsseja. Mittaus käynnistyy
koskettamalla molempia käsituessa olevia sensoreita
yhtäaikaisesti. Luotettava pulssinmittaus edellyttää
että iho on jatkuvassa kosketuksessa antureihin
ja että sensoreita koskettava iho on hieman
kostea. Liian kuiva ja liian kostea iho heikentävät
käsipulssimittauksen toimivuutta. Pyri pitämään
mittauksen aikana yläkehosi ja kämmenesi rentoina
ja mahdollisimman paikallaan.
TELEMETRINEN SYKEMITTAUS
Luotettavimmaksi sykkeenmittausperiaatteeksi on
todettu langaton sykemittaus, jossa rintakehälle
kiinnitettävän lähettimen elektrodit siirtävät
sykeimpulssit sydämestä sähkömagneettisen kentän
avulla mittarille.
